Uskomaton Salpalinja

1200 km pitkä Salpalinja on yksi vahvimmista ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan aikaisista puolustuslinjoista Euroopassa. Itärajaa myötäilevä massiivinen linnoitus rakennettiin vv. 1940-41 ja 1944, ja marsalkka Mannerheim antoi sille kesällä 1944 nimen Suomen Salpa.

Salpa-asema tai Salpalinja, joksi sitä myös kutsuttiin, on edelleen itsenäisen Suomen suurin yksittäinen rakennushanke, jonka linnoitustöissä työskenteli enimmillään yhtä aikaa noin 35 000 miestä, 2 000 lottaa ja suuri määrä kenttäarmeijan joukkoja.

Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Se nopeutti kuitenkin olemassaolollaan aselevon syntymistä syksyllä 1944, ja turvasi näin omalta osaltaan Suomen säilymistä itsenäisenä valtiona. Salpalinjan betoni- ja kivirakenteiset kantalinnoitteet ovat suurelta osin jäljellä tänäkin päivänä.

Salpalinjaan rakennettiin:

• Betonisia ja louhittuja kantalinnoitteita noin 730 kpl

• Puisia kenttälinnoitteita noin 3 000 kpl

• Taistelu- ja yhdyshautaa noin 350 km

• Panssarikiviestettä 225 km

• Panssarikaivantoesteitä 130 km

• Piikkilankaestettä 315 km

• Pallokorsuja noin 250 kpl

Puolustusasema ulottui Suomenlahdelta Savukoskelle ja sieltä kenttälinnoitettuna Jäämerelle saakka niin, että Hankonimen poikki ja Suomenlahden ja Saimaan välille syntyi yhtenäinen puolustusasema, ja Kivijärven ja Pielisen välille vesistöihin nojautuvat asemat. Pielisestä pohjoiseen aina Petsamoon saakka linnoitettiin tärkeimmät tiesuunnat.

Salpalinja oli pitkään salainen sotilaskohde, jonka todellinen mittakaava oli harvojen tiedossa. Nykyään se on historiallisesti arvokas kansallinen monumenttikohde, jonka ympärille on kehitetty monimuotoista historia- ja luontomatkailua. Miehikkälä ja Salpalinja-museo sijaitsevat keskellä Salpalinjan vahvimmin linnoitettua pääasemaa. Salpalinjaan voit tutustua sekä Salpalinja-museolla, että Salpapolku-retkeilyreitillä.